~sajetta se tietää ku vaarat on hattu päässä~ (sumua vaaran laella)
~eikös oo hassua kul laineellakin on hattunsa~ (o)
~eij ooh hattu jiänyk kannom piähän~ (jos on saanut perillisiä)
~mie iski polvee kirvehel mut onneks meil ol tyltsä kirves~ (luonnonläheisen ympäristön luomaa (aidosti) positiivista ajattelua, vrt. leveästi kameralle hymyilevät, yhdestä ääripäästä toiseen kriiseilevät, länsimaiset ihmisrauniot ("nami nami"))
~eihä hattusientä kukuo syö~ (ukonsientä)
~pian mä tartun haturuksihis kiinni jonset muutoon usko~ (luonnossa kasvaneen ihmisen (aidosti) väkivallatonta (reviirit ja varoituksen sanat ymmärtävää) käytöstä, vrt. sotia käyvät, nakkikioskien jonoissa tappelevat, päihteiden turruttamat "sivistyneet" ihmiset)
~s oli (pappi) mennyk kerraastip palavelian kans saunahaj ja rupes sitä hatusteloho~ (lähentelemään, sairaan uskonlahkon sairaita palvelijoita)
~enne hatuttamista soppitiik olemaa sängys~ (vaadittiin hääparia kokeilemaan sopivatko yhdessä sänkyyn)
~herroja täytyy hatuttaa~ (tervehtiä hattua nostaen, sairaita alistamisen muotoja joita nyky-yhteiskunta ("työelämä") jatkaa tuhansin (vähemmän näkyvin) muodoin)
~hullu s oon joka toisen tyäs ittensä tappaa~ (vrt. ne kymmenet (ellei sadat) tuhannet terveytensä (toisten töissä) menettäneet suomalaiset, jatkuvan kasvun (orjayhteiskunnan) hinnasta)
~ne lummee haotasvat ihtesä piiloo~ (pyyt, luonnonmukaisia asumisen muotoja)
~haovveltii selekee ja mahhoo~ (ennen synnytystä lämpimällä vastalla)
~eile syötii kastija ja potathauvvikkaeta, ni syyvvää tänäpäevänä vaehteeks potathauvvikkaeta ja kastija~
~hauvoskeli vihtat vielä siinä kiukaam päällä~
~ko moaviet juoksuot ni sillo se alkoa hauvikutu~
~havvinkutu se on siin särej jälkee~
~sainpa rysästä suuren hauvin köntäleen, seitsenkiloisen~ (nyt lasket luikuria)
~näkkööhän tuon että hauvin unta se nukkuu kun nauraahi~ (hauen unta, vrt. koiran uni)
~ei olluh haukijumala oikeij saatavissa~ (ei tullut kalaa)
~hauk o meilt tänäsuve vieny viis kana~ (ensimmäinen kuuluu suamen luontoon, toinen ei)
~ei akka parane selekäsaunala eikä mies haukkunalla~ (arjalaisten (läpeensä tekopyhä) "tasa-arvoyhteiskunta" rankaisee vain toisesta)
~sillä on nyt ensimäine haukkusyksy~ (nuorella koiralla)
~tää haokotus on sem merkki että meijjä aeka ol lähtee yöpuulle~ (luonnonmukaista ajantajua)
~notkossa tulloo haprakkoo puuta, aholla nihervvee~ (puun_tuntija)
~hajoomaan on leppä hauras~
~mikä o oikei semmone hapraskalähtöne ja joutsa ihmine ni sannuot jot se o oikei rompka~ (hä)

(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)