~kukkasit tehtii pintelillöi (seppeleitä), sellasist ku kestiit, etekii ruiskukist ja harakahattuloist~ (harakankelloista, molemmat sinisiä)
~variksejjalakoja ja harakajjalakoja veivät kuntaa~ (koska kunta maksoi niistä tapporahaa, kuvaa hyvin sitä kuinka tuhoisaa / luonnonvastaista / ihmiskeskeistä valtaapitävien (kristittyjen, lantalaisten) kulttuuri on aina ollut, keinotekoiset lait synnyttävät keinotekoista käyttäytymistä)
~harakankelloiks vai variksenkelloiks vai kissankelloiksko ne niitä sanoovat~ (aitoa heterogeenistä / paikallista erilaisuutta, vrt. suuret blogit (valtiot, uskonnot, puolueet) jotka puhuvat erilaisuudesta mutta todellisuudessa (ahneuksissaan) tuhoavat sitä sekoittamalla erilaisia ihmisiä / kulttuureita yhteen ("monikulturismi") jolloin ihmiset itse asiassa menettävät erilaisuutensa ja hädässään päätyvät kyseisten tahojen orjiksi, ("työvoima"))
~kova kun valkone harakankivi~ ("hyvä ottaa valkee", harakankivi eli kvartsi eli ukonkivi)
~harakankukass on keltai pampula keskel ja valkejat siivet lailois~ (päivänkakkara)
~myö tehtii harakakukist pintelit ja pantii ne päähee~
~ristipiste ja harakavarppa ja linnusilme~ (koristeompeleita)
~se tehlään semmosista kun kassuu sualla, sanotaah harakavvarpaiks kun kassuu piäniä marjojakin~ (luuta variksenmarjan varvuista)
~varis vaakkuu vaahtokuul, harakka hankikuul, muut linnut sulamokuul~ (koivistossa, helmi-maalis-huhti / maalis-huhti-touko)
~harakkasuorsaks sanottiin ku s oli valakonej ja musta~ (ukko telkkä)
~siä olet sellain harakorva ettet siä mitään kuul~ (vrt. yhdenmukaistajien halventava, ulkomaan kielistä kopioitu kuulo_vammainen)
~haravia käytettiim puusta tehtyjä, hoapavarret niihi, koevusta se lapa, siihem pihlajapiit sitte~
~haravanpiit (piikit) tehtii usseenniip pihjalasta~ (kova_puu)
~haappasest puust nin käykässi haravavarssi tlee~ (kevyt_puu)
~kamreerilla pittää ollas semmonem palakka että sen ei tarvihteh haravoijas sieltä sun teältä leipeäsä~ (leechaamisen eli toisten työllä elämisen vieraudesta ja nuoruudesta, "virkamiehet")
~se oli semmonen hareikko missä kasvoi joku kuusen närhe harvas haavanvesakos~
~en ook kertaakaam menny (metsässä) pyörälle enkä harhaa yhtää~ (metsän_kävijä)
~harhaeltiin syvämmoalla eikä osattu kottiim millää~
~kyl hää sii asjas ol myätsulkane, ei hää vasta harikoinu~ (olla myötä_sulkaan)
~se un helepompi seisoa kun seisoo jalat harillaan~ (totta)
~se poik kiipes harilreisi flakuraakam (lipputangon) päähä~ (lipputangot ja liputtaminen hyvä esimerkki siitä kuinka tarpeeksi tehokkaalla aivopesulla ("opetus") kansa voidaan saada juhlistamaan omia valloittajiaan, juhlapäivissä ei yhtä ainoaa aidosti suamalaista juhlaa / henkilöä)
~ennen ol tämä tupa summa ja lämmin, mikä hänen nyt lieh haristanna kun tässä ei enee lämmin otap pisyykseen~ (ilomantsin murretta)
~haristellee asian alkua, toenem puhhuu täötenä totena~ (yksi vanhan itämerensuomalaisen puhetavan tunnuspiirteistä on se että (runonlaulun tapaan) ennen omaa puheenvuoroa toistetaan edellisen puhujan pari viimeistä sanaa, yksi syy miksi kieleemme on pesiytynyt niin paljon vierasta ainesta)

(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)