~se kävi joka talos hantlaamas~ (vouti keräämässä verosaataviaan, nykyinen valtion, kirkon ja kuntien järjestämä verotus tämän likaisen (kolonialistisen) perinteen suora jatkaja, tapa jolla verotus tehdään on vain muutettu niin automaattiseksi / näkymättömäksi etteivät ihmiset ymmärrä asian todellista laitaa, ettei (terveessä maailmassa) valtaluokan kuuluisi rikastua heidän työllään)
~kui munt pääväst te jourut hantti tekemä~ (hanttia=pakkotyötä vuokranmaksuna, vuokralla asumisen sairaasta (kolonialistisesta) alkuperästä, verotuksen lailla vuokralla asumisesta on tehty niin arkipäiväistä ja "normaalia" etteivät ihmiset ymmärrä ettei kellään ole oikeutta rahastaa heidän asumisellaan, "maksaa tyhjästä")
~tänäin on ollu paljo työtä ja askareht~ (luonnonmukaista (kausittaista) työntekoa ("kun toimeen tartuttiin"), vääränlainen (suorittava, päivästä toiseen samanlaisena jatkuva) työ luonnonmukaisen työn vastakohta)
~ilima ja aorinko kuivasi~ (pestyt puuastiat)
~ennem kum mettoja oli paljon, niin kymmeniä näki hakkoomassa yhtaikaa~ (tammelassa, hämeen sukupuuttoon ammuttu metsokanta, tänä päivänä samaiset tylsistyneet, murhanhimoiset, tehosianlihasta elävät, "elämyksiä" etsivät, pienempiään kiusaavat, läskiperseet ("metsästäjät") massamurhaavat metsokantaa lapissa, viranhaltijoiden täydellä tuella)
~oli toh päiväliekkoses~ (auringonpaisteessa)
~vanha kansa ei ollenkam pannus sokeriakan siähe~ (puolukkapuuroon)
~tuollane kolmihaarane ja nii hapa~ (ketunleipä)
~tuulum (kehdon) päällel laitettiij jotain haparoittavaa~ (hapuiltavaa lapselle)
~semmoseen haparoentiin se nyt alakaa männäj jo tämä elämä~ (haparoinnista haparointiin, elämän_kaari)
~kovastha sitä virre nuottii koton haparoitii mut ei vuoa suoatu oikei mänemiä~ (koska suvivirsi=ruotsalainen kansansävelmä, virsiperinne (nykyisen pop-perinteen tavoin) lainamateriaalia ("covereita"), tuputettu kansalle (pakolla) ylhäältä, selittää osaltaan ns. kotimaisen musiikin ja "artistien" ala-arvoista tasoa, "vääntämällä väännettyä", "tekemällä tehtyä")
~mie jäi nii haperikkoo ku uotteli enkä saantkaa sitä mitä ol luvattu~ (voi sinnuu)
~tulhapineessa sanotaa ku tulloo äkkäelemmää ja suutuksissaa~ (kiihkeä_tuli)
~katava o niin hapuraa puuta~
~mänty ol luontojaa haplakkata puuta, leppä vieläeh haplakampaa~ (pihlaja ja koivu kova_puita)
~haurottiin katajoil, ihran kiahuvan kuumal vetel, vei happamuurem pois~ (puuastioista)
~jänestä ol lysti katellak ko se oikee happosestim mennee~
~vähä munt kertta rävitti mammal haporuaho ja hän keit niist puuro~ (suolaheinäpuuroa)
~pikkusev vaa että se lalva hiukah hapsi~ (vastan latva lasta kylvetetettäessä, ei liity niinkään pesemiseen kuin suojelevien taikojen tekoon, koivu=terveyden, valon ja (uuden) elämän lähde, uralilaisten kansojen elämän_puu)
~koitas nyv vähä sitä pörröös kampata kun ihan silmillä hapsottaa~
~Vilanter happuil puukkoa tupestaan~ (paljon puhutut puukkojunkkarit, junkkare=aatelisnuorukainen / tappelija, "herrasmiesten" todellisesta luonteesta)
~hää (pappi) olt juovuksisa ja hapuroi piikojen sänkyjä~ (luontaisten viettien kieltäminen johtaa sairaalloisiin ylilyönteihin, itseinhoon ja tekopyhyyteen)
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
~kui munt pääväst te jourut hantti tekemä~ (hanttia=pakkotyötä vuokranmaksuna, vuokralla asumisen sairaasta (kolonialistisesta) alkuperästä, verotuksen lailla vuokralla asumisesta on tehty niin arkipäiväistä ja "normaalia" etteivät ihmiset ymmärrä ettei kellään ole oikeutta rahastaa heidän asumisellaan, "maksaa tyhjästä")
~tänäin on ollu paljo työtä ja askareht~ (luonnonmukaista (kausittaista) työntekoa ("kun toimeen tartuttiin"), vääränlainen (suorittava, päivästä toiseen samanlaisena jatkuva) työ luonnonmukaisen työn vastakohta)
~ilima ja aorinko kuivasi~ (pestyt puuastiat)
~ennem kum mettoja oli paljon, niin kymmeniä näki hakkoomassa yhtaikaa~ (tammelassa, hämeen sukupuuttoon ammuttu metsokanta, tänä päivänä samaiset tylsistyneet, murhanhimoiset, tehosianlihasta elävät, "elämyksiä" etsivät, pienempiään kiusaavat, läskiperseet ("metsästäjät") massamurhaavat metsokantaa lapissa, viranhaltijoiden täydellä tuella)
~oli toh päiväliekkoses~ (auringonpaisteessa)
~vanha kansa ei ollenkam pannus sokeriakan siähe~ (puolukkapuuroon)
~tuollane kolmihaarane ja nii hapa~ (ketunleipä)
~tuulum (kehdon) päällel laitettiij jotain haparoittavaa~ (hapuiltavaa lapselle)
~semmoseen haparoentiin se nyt alakaa männäj jo tämä elämä~ (haparoinnista haparointiin, elämän_kaari)
~kovastha sitä virre nuottii koton haparoitii mut ei vuoa suoatu oikei mänemiä~ (koska suvivirsi=ruotsalainen kansansävelmä, virsiperinne (nykyisen pop-perinteen tavoin) lainamateriaalia ("covereita"), tuputettu kansalle (pakolla) ylhäältä, selittää osaltaan ns. kotimaisen musiikin ja "artistien" ala-arvoista tasoa, "vääntämällä väännettyä", "tekemällä tehtyä")
~mie jäi nii haperikkoo ku uotteli enkä saantkaa sitä mitä ol luvattu~ (voi sinnuu)
~tulhapineessa sanotaa ku tulloo äkkäelemmää ja suutuksissaa~ (kiihkeä_tuli)
~katava o niin hapuraa puuta~
~mänty ol luontojaa haplakkata puuta, leppä vieläeh haplakampaa~ (pihlaja ja koivu kova_puita)
~haurottiin katajoil, ihran kiahuvan kuumal vetel, vei happamuurem pois~ (puuastioista)
~jänestä ol lysti katellak ko se oikee happosestim mennee~
~vähä munt kertta rävitti mammal haporuaho ja hän keit niist puuro~ (suolaheinäpuuroa)
~pikkusev vaa että se lalva hiukah hapsi~ (vastan latva lasta kylvetetettäessä, ei liity niinkään pesemiseen kuin suojelevien taikojen tekoon, koivu=terveyden, valon ja (uuden) elämän lähde, uralilaisten kansojen elämän_puu)
~koitas nyv vähä sitä pörröös kampata kun ihan silmillä hapsottaa~
~Vilanter happuil puukkoa tupestaan~ (paljon puhutut puukkojunkkarit, junkkare=aatelisnuorukainen / tappelija, "herrasmiesten" todellisesta luonteesta)
~hää (pappi) olt juovuksisa ja hapuroi piikojen sänkyjä~ (luontaisten viettien kieltäminen johtaa sairaalloisiin ylilyönteihin, itseinhoon ja tekopyhyyteen)
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
Kommentit