~elä tok kehtoo tyhjee hankaella ku eijjoo asijoo~ (hankaella=haastaa riitaa, maltillisuus)
~seppä tek hankoamet, kyllä ne (veneet) muuton tehtiin kotona ihte~
~ennen ol hankaimet puusta~ (raudan käyttö myöhäinen (ja vieras) tulokas, historioitsijoiden keksimä (kuvitteellinen) "rautakausi" viittaa ulkolaista alkuperää olevien rikkaiden, sotilaiden ja kauppiaiden elämään, millä hyvin vähän tekemistä suamen_kansan olojen kanssa, lähes koko historian_kirjoitus vanhentunut, virheellinen ja perustuu vääriin yleistyksiin ja tulkintoihin)
~koivumpujoist ne hankaivvittat tehtii~ (joihin airot kiinnitettiin)
~hankhaivittas tehthiiv varvuista~
~ku ne hankalinkut (hankavitsat) kakskii päivää seiso nii ne kuivi~
~hankavittat kest puol kesää soutaa kun ne ol hyväst tehlyt pannat~
~hangasa ol semmonel littonem puutappi ja hankavihta~ (luomu_airot, airoperinne myöhäistä kehitystä, kapeaa ruuhta ei soudeta vaan melotaan)
~hankalaa kon entisen papin saarna~ (hoono soomi, pappien ja ristin_uskon vieraasta alkuperästä)
~on ollu vähä hankala heinän aika ko aina sattaa~ (vesi kasvattaa heinää, ihminen ei syö heinää, lantalaisten huolia, ehdotan lantalaisten heinän_kuun suamalaiseksi nimeksi (hyvän) sateen_kuuta)
~hankale se on asuu suurej joukon kansa yhessä pienessä pirtissä~ (ahneuteen ja ylilyönteihin sairastuneiden lantalaisten huolia, vrt. kodassa asuvien luonnonkansojen (suamalaiset) 1-2 lasta)
~hankaluuttaa se potun ottoa ko maa on jäässä~ (vierasta (eteläistä) elämäntapaa edustavien lantalaisten huolia, peruna ei kuulu suamen_luontoon)
~se ol ni hankava hankkimaa tavarata~ (aina ollut pieni määrä ihmisiä jotka ovat pitäneet omistamisesta / tavarasta, vasta kapitalistisen systeemin aivon_pesun ("mainonta") tuloksena tästä joukosta (materialisteista) on tullut (elämää tuhoava) enemmistö)
~sivakan (suksen) jalansiihan naulathin koivusta kiskottu tuohi ja hankavittana oli oksasta väännetty vittavaulu~
~ole vähä hankkees mennä Lohjal~ (elä)
~sateeh hankkeela kala söi hyvij ja liikku~ (hyvä_sade)
~paskankos hätä teillä on ko on monet hankemiehet~ (suamalaisen miähen (itsellinen, yksityis_yrittäjä) mielipide natseista (kapitalistit, korporaatiot) ja heidän rahalla palkatuista orjistaan eli "työvoimastaan")
~minä olen ollu hanketöessä~ (hullu)
~teällä syvämmoassa sitä ei oom mittään hankettyötä~ (vieraan orjan_työn (päivätyö, palkkatyö) alkuperästä)
~taijan männä hangele~ (kuolla)
~halu ei katso hankee~ (talvellakin voi haluttaa)
~mänkee lapset hakemaan kuivia puita hankiisen (hankikannon) aikaan~
~kuhhaan tulloo hyvijä hankuamuja niim myö lähtään tästä merram pannoon~ (elää-ympäristön-mukaan, vrt. huumattujen, luonnon tavoista vieraantuneiden länsimaalaisten "auraaminen" ja "teiden kunnossapito")
~jänis tekkee kolomet poikaset vuojessa, hankijaiset, kesakot ja sänkijäiset~
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
~seppä tek hankoamet, kyllä ne (veneet) muuton tehtiin kotona ihte~
~ennen ol hankaimet puusta~ (raudan käyttö myöhäinen (ja vieras) tulokas, historioitsijoiden keksimä (kuvitteellinen) "rautakausi" viittaa ulkolaista alkuperää olevien rikkaiden, sotilaiden ja kauppiaiden elämään, millä hyvin vähän tekemistä suamen_kansan olojen kanssa, lähes koko historian_kirjoitus vanhentunut, virheellinen ja perustuu vääriin yleistyksiin ja tulkintoihin)
~koivumpujoist ne hankaivvittat tehtii~ (joihin airot kiinnitettiin)
~hankhaivittas tehthiiv varvuista~
~ku ne hankalinkut (hankavitsat) kakskii päivää seiso nii ne kuivi~
~hankavittat kest puol kesää soutaa kun ne ol hyväst tehlyt pannat~
~hangasa ol semmonel littonem puutappi ja hankavihta~ (luomu_airot, airoperinne myöhäistä kehitystä, kapeaa ruuhta ei soudeta vaan melotaan)
~hankalaa kon entisen papin saarna~ (hoono soomi, pappien ja ristin_uskon vieraasta alkuperästä)
~on ollu vähä hankala heinän aika ko aina sattaa~ (vesi kasvattaa heinää, ihminen ei syö heinää, lantalaisten huolia, ehdotan lantalaisten heinän_kuun suamalaiseksi nimeksi (hyvän) sateen_kuuta)
~hankale se on asuu suurej joukon kansa yhessä pienessä pirtissä~ (ahneuteen ja ylilyönteihin sairastuneiden lantalaisten huolia, vrt. kodassa asuvien luonnonkansojen (suamalaiset) 1-2 lasta)
~hankaluuttaa se potun ottoa ko maa on jäässä~ (vierasta (eteläistä) elämäntapaa edustavien lantalaisten huolia, peruna ei kuulu suamen_luontoon)
~se ol ni hankava hankkimaa tavarata~ (aina ollut pieni määrä ihmisiä jotka ovat pitäneet omistamisesta / tavarasta, vasta kapitalistisen systeemin aivon_pesun ("mainonta") tuloksena tästä joukosta (materialisteista) on tullut (elämää tuhoava) enemmistö)
~sivakan (suksen) jalansiihan naulathin koivusta kiskottu tuohi ja hankavittana oli oksasta väännetty vittavaulu~
~ole vähä hankkees mennä Lohjal~ (elä)
~sateeh hankkeela kala söi hyvij ja liikku~ (hyvä_sade)
~paskankos hätä teillä on ko on monet hankemiehet~ (suamalaisen miähen (itsellinen, yksityis_yrittäjä) mielipide natseista (kapitalistit, korporaatiot) ja heidän rahalla palkatuista orjistaan eli "työvoimastaan")
~minä olen ollu hanketöessä~ (hullu)
~teällä syvämmoassa sitä ei oom mittään hankettyötä~ (vieraan orjan_työn (päivätyö, palkkatyö) alkuperästä)
~taijan männä hangele~ (kuolla)
~halu ei katso hankee~ (talvellakin voi haluttaa)
~mänkee lapset hakemaan kuivia puita hankiisen (hankikannon) aikaan~
~kuhhaan tulloo hyvijä hankuamuja niim myö lähtään tästä merram pannoon~ (elää-ympäristön-mukaan, vrt. huumattujen, luonnon tavoista vieraantuneiden länsimaalaisten "auraaminen" ja "teiden kunnossapito")
~jänis tekkee kolomet poikaset vuojessa, hankijaiset, kesakot ja sänkijäiset~
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
Kommentit