~orava on talavella semmoneh hallakam punertava~ (eikä ole)
~suomaa ova erittäi hallakoissi paikoi~ (miksi maata raiskaavilla arjalaisilla ("suomalaiset") on niin suuri halu täyttää sitä soralla ja mullalla, yritetään muuttaa maata, sen sijaan että muutettaisiin takaisin oikeaan (koti) maahan)
~tossa oli hallampaikka, mettä tuli kahlem pualen, keskellä oli sua~ (jos et pidä metsästä ja suosta häivy)
~hallapanema vilja, sill ei uo virkoa mitteä~ (miksi on niin mieli_puolista yrittää kasvattaa (pakolla) etelästä tuotuja lajikkeita kylmässä ilmanalassa, määräänkin täten (toisten työllä eli tukiaisilla ylläpidetyt) paskapellot palautettaviksi luonnontilaan)
~uuvve ja vanha joulu välillä~ (balttien kekri ja germaanien yule, kumpikaan ei kuulu suamalaiseen kalenteriin)
~se ov vähän semmosta hallevaa~ (haavankuorista tehty väri)
~siit on tullus semmosta halliskuo~ (lepänkuorilla värjättäessä)
~se un niin tulivihanee ettei se pysty ihtijää hallihtee~ (tuleen yhdistetään kiihkeimpiä tunteita rakkauesta vihaan)
~sillä oli ollus se oppi hallitat tulta~ (tietäjällä, tulen_vaalijat)
~kyllä laeskuus on hyvä lahja, kuka sen taejolla hallihtoo~ (aitoa suamalaista (luonnonkansojen) ajattelua, ajalta ennen kofeiini / nikotiiniorjien suorittavaa (konemaista) elämäntapaa)
~kyllä siinä piar rupiaa hallottamahan (pelottamaan) kum pitää papille lukohon~ (vuosisatojen ajan on kansaa pitänyt pakottaa lukemaan vierasta folklorea / vieraita kieliä / tieteitä ("aineita"), jos nämä "aineet" kerran ovat niin "hienoja" ja "sivistyneitä" miksei voida luottaa siihen että kansa löytää ne itse, omin voimin, ilman tyrkyttämistä ja pakottamista)
~hänel ol kahleksan tuhatta hehtaarii sit maata, mikä nyt on Kymi-yhtiön haltus~ (valtio ja metsäyhtiöt varastivat kansalta valtavat määrät maata erilaisin kepulikonstein ("lainsäädännöstä" pilkkahintoihin) miksi kaikki nämä omistukset ovat paitsi laittomia myös moraalittomia)
~nyt on tyhjä näpissä ja mualima haltussa~ (suamalaisen köyhyyden alkuperästä, viitaten edelliseen)
~kaikki ne nuoret lähtöö syvämmoankylältä kaupuntiij ja pellot jeä halameeks~ (yhdestä vieraasta elämäntavasta toiseen)
~ei näy mailla eikä halameilla koko pojantorvelua~ (halme=kaskimaa)
~tuola eteläsä tekeväh niitä halmheja~ (gaski_gansan alkuperästä)
~haudottii vihdat ja sitte ne pantii semmottee ämpärii jos oli halonev vesi~ (haalea)
~en tiär jos enä talven pääl panna, snoo Eevan Jaako~ (vrt. euroopan miesjohtoisten (juntti) kansojen Jaakon Eeva)
~olimma kunnalle halovvevossa~ (kunnat (valtion ja kirkon tavoin) vieraan mallin mukaan perustettuja, keinotekoisia, toisten työstä eläviä elimiä jotka eivät pärjää omillaan, antakaa näiden mätäpaiseiden kuolla)
~se ko ol kaik sellasta halpaa ja ommaa elämistä~ (vapaata ja omavaraista)
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
~suomaa ova erittäi hallakoissi paikoi~ (miksi maata raiskaavilla arjalaisilla ("suomalaiset") on niin suuri halu täyttää sitä soralla ja mullalla, yritetään muuttaa maata, sen sijaan että muutettaisiin takaisin oikeaan (koti) maahan)
~tossa oli hallampaikka, mettä tuli kahlem pualen, keskellä oli sua~ (jos et pidä metsästä ja suosta häivy)
~hallapanema vilja, sill ei uo virkoa mitteä~ (miksi on niin mieli_puolista yrittää kasvattaa (pakolla) etelästä tuotuja lajikkeita kylmässä ilmanalassa, määräänkin täten (toisten työllä eli tukiaisilla ylläpidetyt) paskapellot palautettaviksi luonnontilaan)
~uuvve ja vanha joulu välillä~ (balttien kekri ja germaanien yule, kumpikaan ei kuulu suamalaiseen kalenteriin)
~se ov vähän semmosta hallevaa~ (haavankuorista tehty väri)
~siit on tullus semmosta halliskuo~ (lepänkuorilla värjättäessä)
~se un niin tulivihanee ettei se pysty ihtijää hallihtee~ (tuleen yhdistetään kiihkeimpiä tunteita rakkauesta vihaan)
~sillä oli ollus se oppi hallitat tulta~ (tietäjällä, tulen_vaalijat)
~kyllä laeskuus on hyvä lahja, kuka sen taejolla hallihtoo~ (aitoa suamalaista (luonnonkansojen) ajattelua, ajalta ennen kofeiini / nikotiiniorjien suorittavaa (konemaista) elämäntapaa)
~kyllä siinä piar rupiaa hallottamahan (pelottamaan) kum pitää papille lukohon~ (vuosisatojen ajan on kansaa pitänyt pakottaa lukemaan vierasta folklorea / vieraita kieliä / tieteitä ("aineita"), jos nämä "aineet" kerran ovat niin "hienoja" ja "sivistyneitä" miksei voida luottaa siihen että kansa löytää ne itse, omin voimin, ilman tyrkyttämistä ja pakottamista)
~hänel ol kahleksan tuhatta hehtaarii sit maata, mikä nyt on Kymi-yhtiön haltus~ (valtio ja metsäyhtiöt varastivat kansalta valtavat määrät maata erilaisin kepulikonstein ("lainsäädännöstä" pilkkahintoihin) miksi kaikki nämä omistukset ovat paitsi laittomia myös moraalittomia)
~nyt on tyhjä näpissä ja mualima haltussa~ (suamalaisen köyhyyden alkuperästä, viitaten edelliseen)
~kaikki ne nuoret lähtöö syvämmoankylältä kaupuntiij ja pellot jeä halameeks~ (yhdestä vieraasta elämäntavasta toiseen)
~ei näy mailla eikä halameilla koko pojantorvelua~ (halme=kaskimaa)
~tuola eteläsä tekeväh niitä halmheja~ (gaski_gansan alkuperästä)
~haudottii vihdat ja sitte ne pantii semmottee ämpärii jos oli halonev vesi~ (haalea)
~en tiär jos enä talven pääl panna, snoo Eevan Jaako~ (vrt. euroopan miesjohtoisten (juntti) kansojen Jaakon Eeva)
~olimma kunnalle halovvevossa~ (kunnat (valtion ja kirkon tavoin) vieraan mallin mukaan perustettuja, keinotekoisia, toisten työstä eläviä elimiä jotka eivät pärjää omillaan, antakaa näiden mätäpaiseiden kuolla)
~se ko ol kaik sellasta halpaa ja ommaa elämistä~ (vapaata ja omavaraista)
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
Kommentit