~semmottia suteja sitte oli ko tehtiin karahkasta ja semmottesta ja sillä hakattiin sitte~ (hylätkää "joukkoviestimenne", "maailmantuskanne" ja "yleistietonne" ja löytäkää itsestänne se lapsen_omainen innokkuus ja viattomuus, jota ihmisyydeksi kutsutaan)
~hakattii metsäst hirret, veettii talvel kottii omas väjes~ (luomurakentaminen ei rasita luontoa, "metsänhoito" eli puiden jauhaminen (sellu)paskaksi 24/7 rasittaa)
~lämpyseks hakattu~ (hyvin rakennettu)
~oltti sammalii repimäs et kuivava siks ko ne seinärakko hakata~ (ekovillaa)
~ol se vaa kova valkkia hakkamist~ (salamointia)
~kusiljaispessi hakka ja syö kusiljaissi~ (palokärki)
~menkän noukki hallaimep pois ennenku sare ne hakkaa~ (vatut)
~ai ko mu syrämen rupes hakkama, ko mä niim paljom pelästysi~ (tunteikkuus)
~hakavars annettiiv virmam puolesta jokkaeselle~ (svensk filmindustrin romantisoimat tukkilaiset metsäyhtiöiden ensimmäisiä kokopäiväorjia)
~minä hajin ne naapuritalom miähekkin stä meitin sahtia maistaan~ (sahti=ruotsin saft, "suomalainen" alkoholikulttuuri naapurikansojen rahvaalta apinoitua)
~saunan sillan (lattian) alta ne haetaa~ (vastasyntyneet)
~kala hake miähe~ (mies ei hae kalaa, aitoa luonnon_ihmisen ajattelua)
~kyllä vesi tiesäh hakkee~ (elämää veden ehdoilla, vrt. luonnosta vieraantuneiden kansojen suuruudenhullut oja, allas, kanava ja patohankkeet)
~kyl tyä tekijäs hakkee~ (eikä mies työtä)
~lapse ensimäiset hiukse haiput ne o hakelija~
~joka lämmöstä uunia meinas se hakkael ja kalakuttel~ (kivet tasaisiksi, luomutiiliä)
~se vähä tot noi sitä likkaa hakkaili~ (sakujen väkivaltaiset (hit on) kosiomenot)
~huuhah hakkuu on kevätalavella maaliskuussa ollu~ (huhtakuu, etelästä tulleen gaskikansan ajanlaskua)
~siellä onkin vallan isot hakkuuraiskiot~ (metsän_raiskaajat)
~ensim pyhiithin katto, seinät ja nurkap puhtahiksi pitkävarsisella hakoluuralla~ (havuista tehdyllä luudalla)
~ei tällääsellä räpäskällä ilikee mettähän lähteä~ (ihmisapina inhoaa kastumista, tarkemmin kylmää vettä, lämmin on jees)

(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)