~se mehtäläinen kun tuli sinne hauskalle~ (karhu haaskalle)
~seul leppä hauskan sorttista puuta, pallaa pijan eikä lämmitä~ ("myydään leppäklapeja")
~naaraskoivussa om pilikkuja kuv naarmuja~
~mennöö hauskioon jos koataa niin nuorta mehtee~ (vrt. läskien suorittamat "harvennushakkuut" / "metsänhoito")
~etteen päin elävän mieli~
~hautajaisii ku piettii siit pit keittää rokka~ (suamen luonnossa ei kasva herneitä / papuja, rokan aidompi / vanhempi (kantauralilainen) merkitys=kalan rasvasta ja mädistä valmistettu keitos)
~se ol kovaa hauturil talvisaikaan kum maa ol kirres ja kuolliet pit vaan saala hautaan~ (maan alle hautaamisen vieraasta (eteläisestä) alkuperästä ("six feet under") ja (pohjoisen oloissa) luonnottomasta olemuksesta)
~vanham mieheh haotaeset~ (karhun_peijaiset)
~miksem mää oos surru, mull on hautausmaasa nelijä lasta~ (olet tunnekylmä)
~kyllä se hautoo tuot lukemist päässäh mut ei se mitäh opi~ ("kouluopetus" menee (ja on aina mennyt) tavalliselta kansalta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos (valtavat mittasuhteet saanutta tekopyhyyttä ja yhteiskunnan resurssien tuhlausta))
~minä nyt jätän tämän asijan haotumaan~ (harkitsevaisuus)
~ev viälä kerinny kunnon havahtuakkan kun jo lählettii~ (hauhon murretta)
~sit Aapelia sai sit yhtenää havahutella siel kirkon penkis~ (vieras satuperinne (juutalainen folklore) väsyttää)
~se kantaa sentää suurii hapenii ja kaikkii~ (muurahaisen väkevyydestä)
~sitä lyöttiin sinneh (navettaan) havvuu jotta ei kusseej jalat uppook~ (karjan pitämisen vieraudesta ja luonnottomuudesta kylmässä pohjolassa, vrt. porot)
~pantii havukokko tule, sitä sanottii kutsujaiskokokskii, et kansa ties soapuu paikal~
~havulinnut mehto ja koppelo ne männyn havuja syöpi~ (havulintujen_kansa, havulintuihin liittyy jopa enemmän pyhän symboliikkaa kuin vesilintuihin)
~oksastha hauvpuu halkijaa~
~mäne niin pitkälle ku havupuu kasvaa~ (koska suamessa ei kasva pippureita ("pepper"))
~ku ol oikee kylymä ilima nii tehtii kaksi nuotiota ja niije vällii havusija~
~katajista tehttiil luuta jolla uuni havuttiin~
~meä oti ja havuti sem merra~ (ennen järveen laskemista)
~petäjä oksillahan ne havutti ne jänislangat~
~se (tietäjä) siitä hettiistä kylypyvettä nouti ja havuvastalla kylyvetti~
(tähän päättyy suomen murteiden sanakirja osa 2, Joutavaini kiitteä i kumartoa)
~seul leppä hauskan sorttista puuta, pallaa pijan eikä lämmitä~ ("myydään leppäklapeja")
~naaraskoivussa om pilikkuja kuv naarmuja~
~mennöö hauskioon jos koataa niin nuorta mehtee~ (vrt. läskien suorittamat "harvennushakkuut" / "metsänhoito")
~etteen päin elävän mieli~
~hautajaisii ku piettii siit pit keittää rokka~ (suamen luonnossa ei kasva herneitä / papuja, rokan aidompi / vanhempi (kantauralilainen) merkitys=kalan rasvasta ja mädistä valmistettu keitos)
~se ol kovaa hauturil talvisaikaan kum maa ol kirres ja kuolliet pit vaan saala hautaan~ (maan alle hautaamisen vieraasta (eteläisestä) alkuperästä ("six feet under") ja (pohjoisen oloissa) luonnottomasta olemuksesta)
~vanham mieheh haotaeset~ (karhun_peijaiset)
~miksem mää oos surru, mull on hautausmaasa nelijä lasta~ (olet tunnekylmä)
~kyllä se hautoo tuot lukemist päässäh mut ei se mitäh opi~ ("kouluopetus" menee (ja on aina mennyt) tavalliselta kansalta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos (valtavat mittasuhteet saanutta tekopyhyyttä ja yhteiskunnan resurssien tuhlausta))
~minä nyt jätän tämän asijan haotumaan~ (harkitsevaisuus)
~ev viälä kerinny kunnon havahtuakkan kun jo lählettii~ (hauhon murretta)
~sit Aapelia sai sit yhtenää havahutella siel kirkon penkis~ (vieras satuperinne (juutalainen folklore) väsyttää)
~se kantaa sentää suurii hapenii ja kaikkii~ (muurahaisen väkevyydestä)
~sitä lyöttiin sinneh (navettaan) havvuu jotta ei kusseej jalat uppook~ (karjan pitämisen vieraudesta ja luonnottomuudesta kylmässä pohjolassa, vrt. porot)
~pantii havukokko tule, sitä sanottii kutsujaiskokokskii, et kansa ties soapuu paikal~
~havulinnut mehto ja koppelo ne männyn havuja syöpi~ (havulintujen_kansa, havulintuihin liittyy jopa enemmän pyhän symboliikkaa kuin vesilintuihin)
~oksastha hauvpuu halkijaa~
~mäne niin pitkälle ku havupuu kasvaa~ (koska suamessa ei kasva pippureita ("pepper"))
~ku ol oikee kylymä ilima nii tehtii kaksi nuotiota ja niije vällii havusija~
~katajista tehttiil luuta jolla uuni havuttiin~
~meä oti ja havuti sem merra~ (ennen järveen laskemista)
~petäjä oksillahan ne havutti ne jänislangat~
~se (tietäjä) siitä hettiistä kylypyvettä nouti ja havuvastalla kylyvetti~
(tähän päättyy suomen murteiden sanakirja osa 2, Joutavaini kiitteä i kumartoa)
Kommentit