~kuinka se liha käö harskiintunneej ja paham makuseks näin kesällä~ (kesä=kasvissyönnin aikaa)
~ei siit tänäp ainaka saret taer tullak kost taeval on tommossi pilveharsui, ei simmosis vet ol~ (perttelin murretta)
~ei sade ol kaukana ko taivas kasottaa (kasvattaa) nuart pilvee~
~piliven harsoa taevaalla ja tähet kiiluu läpi~
~leppä on harsuu puuta se palaa niin nopiaan~
~rapapetäjä oh hyvih harsu syillee~
~seij olt harsusyistä, se ol hienosyistä tervashonkoo~
~honka on tihusyinen ja harasyinen~
~se o harvasyine pehmylluontone~ (mänty)
~ei maksettu enempää vaikka kuinka hartaastit tein töitä~ (toisille työn tekeminen yksi suurimpia vääristymiä nyky-yhteiskunnassa, syynä mitä moninaisimpiin sosiaalisiin ja ympäristöllisiin ongelmiin)
~hää (isä) neovo hartaast mitem mualimassa aena pittää kahtoo etteese~
~kelepaako nek kaikki hartauvet jumalalle~ (ahneuden jumalalle kyllä)
~täss on kaksi hartevaa pappaa, väölä siihen tullee mistä me kulemma~ (vaatimattomuus)
~pie luontois luonnais ja haltiais hartioil~
~mahan kohalta hartteekas~ (kauniisti sanottu)
~makkeiseks sanovat sitä, siirappitaekinasta mistä liet tehtynä~ (makeisten syönnin myöhäisyydestä ja vieraudesta, jatkuva karkin mässyttäminen kertoo länsimaisen ihmisen (mielen) terveyden tilasta (pakko / korviketoimintaa, vrt. häkkieläimet))
~kyllä myö talaveks hanattiin (varastoitiin) jos mitä, sienestä lähtiin~
~harukainen on semmone että se kuulee (ymmärtää) nimensä~ (kesyyntynyt (luonnon_tilainen) harakka jota ei ole vainottu ihmisten toimesta)
~haastaks mie liija sukkelaa, saaha mie haastaa harvempaa~ (itä-suomi)
~sanos vähä isommastij ja pikkusem harvempaan~ (länsi-suomi)
~toiset säpeltää tihiääj ja toiset sannoo harvaan~ (kultainen_keskitie)
~harvaan siellä syyvvään kun kahestip päevässä~ (kerran päivässä riittää, "ravintokolmio"-ajattelu luotiin ylläpitämään keinotekoista elintarviketeollisuutta, kasvattanut ylensyövien, paskalla istuvien, ruuansulatussairauksista kärsivien läskien sukupolven)
~hyältä se maistuu ku näin harvaksesta saa~ ("gurmee"-ruuan luonnonmukainen vaihtoehto=näläntunne)
~harvakseen niitä kasvaa noita tuamija~ (jos ollenkaan)
~tääl korves on niin arkaintunnu, lapsetkih on kun mettän elävii~ (ihmisen todellinen_luonto)
~kaikkihan son hyyvvää mitä harvakseltaan saapi~ (vrt. ahneuteen sairastuneiden länsimaalaisten "seksin harrastaminen")
~sitä (viinaa) pittää juuvvah harvasteeseen~ (vrt. mieleltään sairaiden länsimaalaisten "kännien juonti")
~lattie tuli häklällek kun hiekalla oekein lykättiin~ (luomupirtin (kemikaalitonta) kunnossapitoa)
~painavat puut siihe harvolleen tuohiem peälle~ (tuohikaton valmistusta)

(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)