~harkit (kidukset) oli lohelaki semmoset rasvaset, niist on ennen keitettyr rasvaaki~
~kyl se jiäkin näin uamulla yökylymäj jäläkee kestiä~ (tai sitten ei)
~mummoni valamisti ite syvänliäkkeesä~ (oma_lääkäri, oma_varaisuus)
~tuamenkuarel tuli koreet harmaat~ (väriä)
~musta pilv hirvittellyö, harmua pilv sattua~
~harmoista kivistä~ (tehtiin saunan kiuas)
~saat istua harmajale kivele oottamhan ennenkö mie lähen~ (itse_päisyys, oma_päisyys, itse_näisen pohjoisen ihmisen kantava voima)
~sanovat harmajapakkaseksiki kun on häkärässä mailma~ (sumuista pakkassäätä)
~musta leppä se on niin kovoa puuta, harmoa leppä se on erlaista~
~murheesta hiuskin harmaantuu~
~muret tuopi mustan muovon, harmi harmajat hivukset~
~vipsilänkiv voi tehräh harmaasta pajusta~ (tuhkapajusta)
~vesipaju ja harmaapaju niitä pajustetaan~
~ja tuli se (susi) mettätielläkiv vastaan~ (elämän pieniä suuria Ihmeitä, läskien eli länsimaalaisten ihmiskeskeinen (luonnonvastainen) elämäntyyli demonisoinut kaiken kauniin ja aidon "haitalliseksi" ja "vaaralliseksi")
~se o herrai harmi kun talompoika ajaa hyvällä hevosella~ (vrt. hienoilla autoillaan pröystäilevät kapitalistien orjat ("päivätyöläiset"), mikään ei ole muuttunut)
~turha se on mualiman asijoehen tähen ruvetap piätää harmistammaa~ (vrt. länsimaalaisen "sivistyneistön" (päästään lihavan keskikastin) tuntema "maailmantuska", tekopyhä halu "auttaa" ihmisiä joiden elämästä ei ymmärretä mitään)
~ei saa tehtyä tyätä harmistella, pitää aatella aikanaan~ (tehkää vähemmän, suunnitelkaa enemmän, narkkarit)
~kyl siit harmistuu ko toiner ruppee haukkumaa~ (hau hau)
~em minä muille, itteeni min oleh harmistunu~
~pahus ko harmittaa ku tulih härän myyvvyks niilleh hurreillel~ (maan viljavimmat ja aurinkoisimmat alueet vallanneelle "iloiselle" ruotsalaisväestölle)
~kiviä harroo purom pohjasta ja levillä paeneloo~ (kipeää paikkaa)
~jäneksen harppoja näky paljo~
~siiton vissiin hirvi harppaillu~
~se on hyvin harras siihen~ (lintujen elämän seuraamiseen, vesi_linnun kansa)
~tulet päästäis sekasiv viel kun noi paljoh harrastat sit yhtä samaa tietoo~ (yhden-ainoan-oikean-tiedon ("ilosanoman") sairaaksi tekevästä luonteesta)
~sil (opettajalla) ol suur harrastus taivaallisia asioitakil lapsille jakaaj~ (yhden-ainoan-oikean-tiedon ("ilosanoman") tyrkyttämisestä heikoille ja avuttomille)
~sillä miehell eijj oos sitte yhtääh harrastusta maa-asumisee~ (maanviljelyyn, vieras (pohjoisen oloihin sopimaton) elinkeino)
~harriskaiset (harottavat) kävyt palaa paremmin kum muut~ (luomu_pellettejä)
~tuolta harsikosta (rämeeltä) minä löyriv vähä valokkia~ (muuraimia (saks. lakka))
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
~kyl se jiäkin näin uamulla yökylymäj jäläkee kestiä~ (tai sitten ei)
~mummoni valamisti ite syvänliäkkeesä~ (oma_lääkäri, oma_varaisuus)
~tuamenkuarel tuli koreet harmaat~ (väriä)
~musta pilv hirvittellyö, harmua pilv sattua~
~harmoista kivistä~ (tehtiin saunan kiuas)
~saat istua harmajale kivele oottamhan ennenkö mie lähen~ (itse_päisyys, oma_päisyys, itse_näisen pohjoisen ihmisen kantava voima)
~sanovat harmajapakkaseksiki kun on häkärässä mailma~ (sumuista pakkassäätä)
~musta leppä se on niin kovoa puuta, harmoa leppä se on erlaista~
~murheesta hiuskin harmaantuu~
~muret tuopi mustan muovon, harmi harmajat hivukset~
~vipsilänkiv voi tehräh harmaasta pajusta~ (tuhkapajusta)
~vesipaju ja harmaapaju niitä pajustetaan~
~ja tuli se (susi) mettätielläkiv vastaan~ (elämän pieniä suuria Ihmeitä, läskien eli länsimaalaisten ihmiskeskeinen (luonnonvastainen) elämäntyyli demonisoinut kaiken kauniin ja aidon "haitalliseksi" ja "vaaralliseksi")
~se o herrai harmi kun talompoika ajaa hyvällä hevosella~ (vrt. hienoilla autoillaan pröystäilevät kapitalistien orjat ("päivätyöläiset"), mikään ei ole muuttunut)
~turha se on mualiman asijoehen tähen ruvetap piätää harmistammaa~ (vrt. länsimaalaisen "sivistyneistön" (päästään lihavan keskikastin) tuntema "maailmantuska", tekopyhä halu "auttaa" ihmisiä joiden elämästä ei ymmärretä mitään)
~ei saa tehtyä tyätä harmistella, pitää aatella aikanaan~ (tehkää vähemmän, suunnitelkaa enemmän, narkkarit)
~kyl siit harmistuu ko toiner ruppee haukkumaa~ (hau hau)
~em minä muille, itteeni min oleh harmistunu~
~pahus ko harmittaa ku tulih härän myyvvyks niilleh hurreillel~ (maan viljavimmat ja aurinkoisimmat alueet vallanneelle "iloiselle" ruotsalaisväestölle)
~kiviä harroo purom pohjasta ja levillä paeneloo~ (kipeää paikkaa)
~jäneksen harppoja näky paljo~
~siiton vissiin hirvi harppaillu~
~se on hyvin harras siihen~ (lintujen elämän seuraamiseen, vesi_linnun kansa)
~tulet päästäis sekasiv viel kun noi paljoh harrastat sit yhtä samaa tietoo~ (yhden-ainoan-oikean-tiedon ("ilosanoman") sairaaksi tekevästä luonteesta)
~sil (opettajalla) ol suur harrastus taivaallisia asioitakil lapsille jakaaj~ (yhden-ainoan-oikean-tiedon ("ilosanoman") tyrkyttämisestä heikoille ja avuttomille)
~sillä miehell eijj oos sitte yhtääh harrastusta maa-asumisee~ (maanviljelyyn, vieras (pohjoisen oloihin sopimaton) elinkeino)
~harriskaiset (harottavat) kävyt palaa paremmin kum muut~ (luomu_pellettejä)
~tuolta harsikosta (rämeeltä) minä löyriv vähä valokkia~ (muuraimia (saks. lakka))
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
Kommentit