~no johan semmonen (10-vuotias) alakaa harittook kun äiti neuvvoo jotaap pientä asijoo~ (uhman_ikä)
~nythän alakaa mehtä jo harittaa, lehenkanta ruppee aukeemaan~
~ahveneh harjastahan kans ennustettaaj, se tumma osa ahveneh harjassa~
~lohela, harjuksela, kuhala ja ahvenela oh harja, kirkasrunkosila eij oo harjoo~
~ahave oh harijallaa~ (kun makaavat vedessä selkäevä pinnassa)
~rukaa (pihkaa) otetaan kuusest, kuuserrukaa~
~aljetti räystält, harjal päi~ (pärekaton teko)
~harjan ylittev vielä yks kerros~ (tuohta tuohikattoa viimeisteltäessä)
~monta venettä välistä aivan harialhan oli lohia aamula~ (onko enää, jokien valjastamisen ja myrkyttämisen ("lannoitteet") vaikutuksesta (aidosti) kotimaisen (lähi / luomu) ruuan tuotantoon)
~ku alethiin sitä harjaa tekheen ni sittem menthiim pyöreväksi~ (kiukaan lakea ladottaessa)
~lieskat sieltä nousoo voaran harjan yli~ (auringon noustessa)
~siellä kulukee niitä rimmin harijoja, ne on semmoset harijat, jota saattaa kulukia~ (suon_tuntija)
~se oekein kihisöö ja näöttää kärrällä olovan oallon harja~ (elävä_aalto)
~ne voovaa mailma harija päälle ennen ko lähtee~ (ihmiset jotka keräävät omaisuutta kuoleman pelkonsa lievittämiseksi, materialismin (ja kuolemanpelon) vieraudesta)
~niin kauvan huane laskee ko harjahirsi maahaan tullee~ (perinteisen (luomu) rakentamisen olemuksesta, rakennetaan luonnon_mukaisesti (myötään), ei luontoa_vastaan (nykyinen ongelmajäte-rakentaminen tuhoaa ympäristöä sadoiksi vuosiksi eteenpäin))
~harijahirrem päället tuli vielä varespuu kaikkeim päällimmäiseksi, vareksee istumapuuksi~ (rakentaa itselleen vs. rakentaa ympäristölleen)
~sain Heleppo-Heikiltä harjakkaiks yhet rukkaset kun ostin tusinan kampoja~ (mutta tarvitko tusinan kampoja)
~kaupan pääliseksi piethin harjakhaisia~ (kaupanteon aidommasta / vanhemmasta (syvällisemmästä) luonteesta (rituaali))
~ne sittä vielä tanssivat harjakkaiks~ (työpäivän jälkeen)
~ja loputtomia meinas ollas sitte ne harjakkaiset~ (työnteon aidommasta / vanhemmasta (syvällisemmästä) luonteesta (rituaali))
~sit kuttutaal lumkukkaseks kun se on niin korkie että aina näkyy lumen alta~ (ketokaunokkia)
~kyllä se (taito) lyöppyy (kehittyy) kuv vaeh harjottaa, ei se tarvihte oppija~ (luonnollisen (hitaan) oppimisen olemuksesta, vrt. huumattujen länsimaalaisten sairaalloinen pakko-oppiminen ("koeviikot", "opintoviikot"))
~kui sinne puolee tulette siiz harkatkaa meil~ (sosiaalisuus)
~jakka ma nyh harkitten asijaa~ (harkitsevaisuus)
~ne enne nii harkihtvat~
~kaheksantoista harkkaamusta~ (harppausta avantojen väli talvinuotalla, kotoperäinen mittayksikkö)
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
~nythän alakaa mehtä jo harittaa, lehenkanta ruppee aukeemaan~
~ahveneh harjastahan kans ennustettaaj, se tumma osa ahveneh harjassa~
~lohela, harjuksela, kuhala ja ahvenela oh harja, kirkasrunkosila eij oo harjoo~
~ahave oh harijallaa~ (kun makaavat vedessä selkäevä pinnassa)
~rukaa (pihkaa) otetaan kuusest, kuuserrukaa~
~aljetti räystält, harjal päi~ (pärekaton teko)
~harjan ylittev vielä yks kerros~ (tuohta tuohikattoa viimeisteltäessä)
~monta venettä välistä aivan harialhan oli lohia aamula~ (onko enää, jokien valjastamisen ja myrkyttämisen ("lannoitteet") vaikutuksesta (aidosti) kotimaisen (lähi / luomu) ruuan tuotantoon)
~ku alethiin sitä harjaa tekheen ni sittem menthiim pyöreväksi~ (kiukaan lakea ladottaessa)
~lieskat sieltä nousoo voaran harjan yli~ (auringon noustessa)
~siellä kulukee niitä rimmin harijoja, ne on semmoset harijat, jota saattaa kulukia~ (suon_tuntija)
~se oekein kihisöö ja näöttää kärrällä olovan oallon harja~ (elävä_aalto)
~ne voovaa mailma harija päälle ennen ko lähtee~ (ihmiset jotka keräävät omaisuutta kuoleman pelkonsa lievittämiseksi, materialismin (ja kuolemanpelon) vieraudesta)
~niin kauvan huane laskee ko harjahirsi maahaan tullee~ (perinteisen (luomu) rakentamisen olemuksesta, rakennetaan luonnon_mukaisesti (myötään), ei luontoa_vastaan (nykyinen ongelmajäte-rakentaminen tuhoaa ympäristöä sadoiksi vuosiksi eteenpäin))
~harijahirrem päället tuli vielä varespuu kaikkeim päällimmäiseksi, vareksee istumapuuksi~ (rakentaa itselleen vs. rakentaa ympäristölleen)
~sain Heleppo-Heikiltä harjakkaiks yhet rukkaset kun ostin tusinan kampoja~ (mutta tarvitko tusinan kampoja)
~kaupan pääliseksi piethin harjakhaisia~ (kaupanteon aidommasta / vanhemmasta (syvällisemmästä) luonteesta (rituaali))
~ne sittä vielä tanssivat harjakkaiks~ (työpäivän jälkeen)
~ja loputtomia meinas ollas sitte ne harjakkaiset~ (työnteon aidommasta / vanhemmasta (syvällisemmästä) luonteesta (rituaali))
~sit kuttutaal lumkukkaseks kun se on niin korkie että aina näkyy lumen alta~ (ketokaunokkia)
~kyllä se (taito) lyöppyy (kehittyy) kuv vaeh harjottaa, ei se tarvihte oppija~ (luonnollisen (hitaan) oppimisen olemuksesta, vrt. huumattujen länsimaalaisten sairaalloinen pakko-oppiminen ("koeviikot", "opintoviikot"))
~kui sinne puolee tulette siiz harkatkaa meil~ (sosiaalisuus)
~jakka ma nyh harkitten asijaa~ (harkitsevaisuus)
~ne enne nii harkihtvat~
~kaheksantoista harkkaamusta~ (harppausta avantojen väli talvinuotalla, kotoperäinen mittayksikkö)
(lähde: suomen murteiden sanakirja osa 2)
Kommentit